Purjokääryleet

Filolla saa aikaiseksi todella maistuvia kääryleitä. Tämä kastikkeen ja purjokääryleen yhdistelmä oli täydellinen. Kokeilin kastiketta muidenkin kääryleiden kanssa, mutta maku ei ollut ollenkaan yhtä hyvä.

Purjokääryleet (kahdelle)
2 purjosipulia hyvin pestynä
1 kynsi valkosipulia viipaloituna
2 levyä filo-taikinaa
75 g voisulaa
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
vesikrassia tarjoiluun

Lämmitä uuni 220-asteiseksi ja tyrkkää uuniin reilusti öljyä astiassa. Leikkaa purjon paksu osa kahdeksi pätkäksi noin 10 cm.

Ohjeessa käsketään heittämään purjot astiaan, maustamaan ja sen jälkeen lisäämään valkosipuli. Öljy on kuitenkin niin kuumaa, että valkosipuli paistui heti poroksi. Jättäisin valkosipulit ehkä jopa kokonaan pois. Astia takaisin uuniin kunnes purjot ovat pehmeitä, noin 5 minuuttia.

Anna purjojen jäähtyä. Itse käytin jääkaappia. Kuori purjosta uloin kerros. Yleensä uloimman kuoren alta saattaa löytyä likaa, joten sitä voi joutua vähän huuhtomaan. Mutta varovaisesti, ettei maku katoa.

Kieritä purjot filo-taikinan sisään. Purjot ovat sen verran pieniä, että puolikas arkki filoa riittää mainiosti yhdelle purjolle. Filo-taikinaa tulee helposti useampi arkki kerrallaan ja ainakin minulle tuli houkutus pistää samalla pari arkkia päällekäin. Jos arkkeja on useampia, sisin saattaa jäädä vähän raa'aksi. Kääryleet tungetaan uuniin kunnes ne ovat kauniin ruskeita, noin 8-10 minuuttia.

Tarjoillaan asettamalla lautaselle vesikrassia, kaksi purjokäärylettä ja päälle dijon-tomaatti -kastiketta.

Dijon-tomaatti -kastike
1 sitruunan mehu
40 g dijon-sinappia
1 kynsi valkosipulia hienonnettuna
75 ml extra virgin oliiviöljyä
tuoretta ruohosipulia pilkottuna
25 g auringon pusuttelemia tomaatteja pilkottuna (sun-blessed, semi-sun-dried, sun-kissed tomatoes)

Sekoitetaan sitruunamehu ja dijon keskenään. Lisätään valkosipuli ja sotketaan joukkoon öljy. Lisätään myös ruohosipuli ja tomaatti, jonka jälkeen maustetaan sopivasti.

(Lähde: Accidental Vegetarian)

Kurpitsa-enchilladat ja mole-kastike

Pitäisi varmaan keksiä näille ruokalajeille suomenkieliset nimet kun alkuperäisissä on väkisinkin pari ulkomaankielistä osaa. Tässä jatkoin kokkausta Veloenan vihannespalstan anneista. Sain myös isohkon kurpitsan, joka on sukua spaghettikurpitsoille.

Niissähän on sisällä paitsi kurpitsansiemeniä, myös spaghettia muistuttavaa rihmaa. Tässä lajikkeessa rihmastoa oli ilmeisesti vähemmän kuin oikeissa spaghettikurpisoissa. Rihmaston kulinaarisista kokeista kirjoitan vielä erikseen. Nyt kaavin sen vaan pois ja käytin kurpitsanlihan normaaleiden kurpitsojen tapaan.

Mole on syntisen suklainen kastike. 70% tummaa suklaata menee levyllinen, mitä nyt muutama pala katosi suuhun. Kastikkeen maku on syvä ja voimakas, eikä sitä tarvitse kauhoa enchiloiden päälle kovinkaan paljon.

Mole-kastike
3 punaista thai-chiliä
2 tl korianterinsiemeniä
1 tl seesaminsiemeniä
25 g mantelilastuja
5 mustapippuria
3 mausteneilikkaa
1 sipuli siivuina
3 kynttä valkosipulia
1 rkl kaakaojauhetta
400 g purkki tomaattimurskaa
ripaus kanelia
sokeria
150 ml kasvislientä
100 g 70% suklaata

Chilit, korianterinsiemenet, seesaminsiemenet, mantelit, pippurit ja neilikat murskataan huhmareessa ja paistetaan pari minuuttia ilman öljyä. Otetaan seos pois pannulta.

Paistetaan pannulla tilkassa öljyä sipuli, valkosipuli ja kaakaojauhe. Kaadetaan mausteseos ja kasvisliemi sekaan ja annetaan hautua 25 minuuttia. Sekoitetaan sauvasekoittimella. Suklaa raastetaan ja kaadetaan sekaan.



Kurpitsa-enchilladat
öljyä
kurpitsaa
purkki papumuhennosta tai mustapapuja
tuoretta korianteria
1 pieni punainen thai-chili
12 tortillaa
suolaa ja mustapippuria
koristeluun tuoretta korianteria, smetanaa, limelohkoja

Kurpitsat pilkotaan kuutioiksi ja pehmennetään uunissa. Kurpitsat kannattaa laittaa korkeareunaiseen vuokaan, pohjalle reilusti öljyä. Öljy lämmitetään ensin 200-asteisessa uunissa, sen jälkeen kurpitsoita 40 minuuttia välillä käännellen.

Alkuperäisessä ohjeessa kurpitsoiden sekaan sekoitettaisiin papumuhennosta, englanniksi refried beans. Oikaisin tässä vähän, koska en löytänyt papumuhennosta purkissa lähikaupastani. Verkosta löytyisi kyllä sille muutama resepti. Pesin purkillisen mustapapuja ja soseutin ne sauvasekoittimella. Sen jälkeen sekaan kurpitsat, tuoretta korianteria ja punaista chiliä ja sekoitetaan.

Kullekin tortillalätylle annostellaan seosta sen verran että lätty mahtuu siistille rullalle. Ladotaan lätyt uuninkestävään astiaan ja tyrkätään vajaaksi vartiksi uuniin.

Koristellaan korianterilla ja parilla lusikallisella mole-kastikketta. Tarjoillaan enchilladat limen ja smetanan kanssa. Itse käytin sitruunaa ja jugurttia, niitä sattui olemaan kaapissa.

Lähde: Accidental Vegetarian

Graavisuolattu lohi

Useammassakin blogissa on viimeaikoina graavattu lohta. Päätin itsekin kokeilla, kun en uskaltanut kokeilla pestomarinadia koko lohenpalalla. Tuoreet yrtit olivat valitettavasti päässeet loppumaan. Onneksi kuivallakin timjamilla lopputulos oli maukas. Miehekkään lopputuloksen varmistamiseksi viimeistelin lopputuloksen konjakilla.

Graavisuolattu lohi
lohifileetä, ruodot poistettu
kuivattua timjamia
merisuolaa
vähän sokeria
loraus konjakkia

Välimerelliset mangoldinlehdet

Veloena lahjoitti ystävällisesti minulle palstaltaan jo hyvän aikaa sitten erilaisia vihanneksia. Niiden joukossa oli myös kuvassa näkyviä lehtijuurekkaita eli mangoldeja, toisella kotimaisella swiss chard. Kyseessä on vihannes, jonka ravintopitoisuus on loistava.

Vihannes oli minulle ennestään tuntematon. Se on kuitenkin hyvin yleinen raaka-aine Aasiassa. Netistä löytyikin kosolti reseptejä. Tuoreen mangoldin todettiin olevan parhaimmillaan yksinkertaisesti valmistettuna. Yhdistelin tähän useamman nettireseptin:

Välimerelliset mangoldinlehdet
erityisen tuoreita mangoldinlehtiä
valkosipulia
tilkka valkoviiniä
tilkka sitruunamehua
pippuria
suolaa

Pesto-marinoitu lohi

Useamman viikon ajan pääosa ajasta on mennyt eräisiin juhliin liittyvissä järjestelyissä. Nyt kun juhlat ovat ohi, ehkä jää enemmän aikaa bloginkin pitämiselle. Pitopalvelu hoiti ruuat, en edes ollut mukana valitsemassa ruokia. Eräs hyllytetty vaihtoehto oli kuitenkin pesto-marinoitu lohi, jota päätin kokeilla tehdä itse. Tästä ei ruokalaji voi paljon yksinkertaisemmaksi tulla. Peston olisi tietysti voinut tehdä itse.

Pesto-marinoitu lohi
vihreää pestoa
lohifileetä

Pitopalvelun mukaan tämä kannattaisi tehdä graavatusta lohesta. En jaksanut odottaa, joten käytin tavallista lohifilettä. Hyvää tuli myös tällä tavalla. Levitin pestoa runsaasti kummallekin puolelle lohta ja annoin lohen seistä vuorokauden jääkaapissa.

Mustapapu-munakoiso-chilikastike

Useampi viikko on vierähtänyt edellisestä merkinnästä. Syyskiireet ovat ajaneet tarjoamaan ruokavieraille tuttuja ja turvallisia kokonaisuuksia. Hävettää tunnustaa, mutta lounaalla on turvauduttu jopa pakastepizzoihin.

Tässä kuitenkin viime metreillä ehdokkaani lokakuun ruokahaasteeseen. Pääruokia on mukana muitakin, mutta tietysti jälkiruokien kanssa on vaikea kilpailla. Muistakaahan käydä äänestämässä parasta ruokaa!

Mustapapu-munakoiso-chilikastike
öjyä
1 isohko munakoiso pilkottuna isohkoiksi kuutioiksi
1 punasipuli
5 valkosipulinkynttä
3 tuoretta punaista thai-chiliä
2 purkkia tomaattimurskaa (400 g)
1 tl jauhettua korianteria
ripaus jauhettua kuminaa
ripaus jauhettua kanelia
laakerinlehti
purkki mustapapuja (nettopaino 400 g, papuja 190 g)
2 rkl raastettua tummaa 70% suklaata
suolaa
pippuria
(tarjoiluun juustoraastetta tai smetanaa)

Paista munakoisopalat öljyssä pehmeiksi, ehkä noin 5 minuuttia. Ota pois pannulta ja kuivaa talouspaperilla.

Paista samalla pannulla sipuli ja valkosipuli. Kun sipuli ja valkosipuli on pehmeää, lisää chili ja paista viisi minuuttia.

Lisää tomaattimurska, korianteri, kumina, kaneli, laakerinlehti ja munakoiso. Hauduta viisi minuuttia.

Lisää pavut, mausta ja keitä vartti. Sekoita suklaa. Alkuperäisessä reseptissä suositellaan tarjoiltavaksi juustoraasteen tai smetanan kanssa. Itse käytin riisiä.



(Lähde: Accidental Vegetarian)

Syyskuun ruokahaasteen voittaja

Syyskuun ruokahaasteena oli rakkausruoka. Alla olevasta merkinnästä löytyvät leikkimielisen haasteen äänestystulokset. Kisan voitti selvällä äänienemmistöllä Välispiikin Romeon rosmariiniankkaa Julian juuresvuoteella, joka sai neljäsosan kaikista äänistä. Onnea voittajalle! Voittaja pääseekin samantien miettimään lokakuun ruokahaastetta.

Osallistujia oli kokonaista 12 ja äänestäjiä 151. Syksy sai ilmeisesti ihmiset taas osallistumaan aktiivisesti! Kiitos kaikille osallistujille herkullisista resepteistä ja kiitos kaikille äänestäjille! Ilmeisesti henkilökohtaisella kutsulla saimme ainakin pari uutta osallistujaa. Näin vinkkinä, ehkä seuraavankin kilpailun järjestäjä jatkaa perinnettä rohkaista henkilökohtaisesti mukaan viisi ennen osallistumatonta uutta ruokablogia....

Syyskuun ruokahaasteen äänestys alkaa

Rakkausruuat on nyt keitelty. Aihepiiristä näytti syntyvän monta herkullista keitosta, vaikka jotain tuskan parahduksia välillä päästeltiinkin. Kokonaista kaksitoista uutta rakkausreseptiä jolla hurmata!

Haasteet ovat tietenkin leikkimielisiä. Silti homma on hauskempaa kun lukijatkin ovat hommassa mukana. Siksi kaivataan äänestysaktiivisuutta! Ruuanlaittoon nähtyyn vaivaan verrattuna verrattuna yksi hiiren napsaus ei paljon maksa vaivaa. Se tarkoittaa sitä, että jokainen tämän lukija äänestää! Myös sinä!

Kulinaarimuruja: Romeon rosmariiniankkaa Julian juuresvuoteella



Arleenan sanomat: Paahdetut vihannekset ja risotto



Monkeyfood: Lihis ja vähän lovee



Limepippuri: Täytetty parmesaanikalkkuna pestomarinoidulla kasvispedillä



Otetaan ensin puoli kiloa voita: Rakastuneet katkaravut



Ketun keittiössä: Herkkutattirisotto



Pastanjauhantaa: Simpukkapasta



Tuulentupa: Sydämellinen lihapullapasta



Soppakellari: Härkä-carpaccio ja dijon-kastike



Keksi: Frittelle di pesce



Keittokomerossa: Lovetuskeitto



Päivänpiristys: Tomaatti-prosciuttorisotto








(Jos flash ei toimi, äänestämään pääsee tästä linkistä)

Hunaja-dijon-marinoitu tonnikala

Hunaja-dijon-marinoitu tonnikala
tuoretta tonnikalaa
1 rkl dijon-sinappia
1 rkl hunajaa
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
loraus soijakastiketta
suolaa, pippuria

Marinadista tuli vähän mauton. Ensi kerralla enemmän soijakastiketta ja dijon-sinappia.

Koristelusta saa näköjään näyttävän hunajaa roiskimalla.

Inspiraatio: Grilled Tuna With Honey Mustard Marinade

Salad nicoise

Alkuperäisessä reseptissä lukee sun-blushed tomatos. Reseptejä orjallisesti noudattavana henkilönä eteen tuli tenkkapoo. Lähikaupoistani ei löytynyt tällaista tuotetta. Onneksi Stockan hyllystä löytyi viimein sun-kissed tomatos. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, auringon pusuttelemien ja auringon punastamien tomaattien lisäksi samaa tavaraa myydään ilmeisesti myös auringon siunaamina ja semi-kuivattuina tomaatteina. Googlesta löytyi myös ohjeet uunissa kuivaamiseen.

Toinen alkuperäisen reseptin raaka-aine on little gem lettuce, toiselta nimeltään sucrine. Tässä vaiheessa kyllästyin jo snobbailuun ja käytin tavallista ruukkusalaattia.

Italialainen salaattikastike
1 kananmunan keltuainen
1 tl erikoishienoa sokeria
1 tl dijon-sinappia
1,25 dl oliiviöljyä
4/5 sitruunan mehu
50 ml valkoviinietikkaa
tuoreita oreganon lehtiä

Ensin sekoitetaan keltuaista sauvasekoittimella. Heitetään sekaan sokeri, sinappi, ja hieman suolaa ja pippuria. Sekoitetaan vähän lisää. Jatketaan sekoittamista sauvasekoittimella ja valutetaan hitaasti sekaan ensin oliiviöljy, sitten etikka ja lopuksi sitruunamehu. Lisätään pilkotut oreganonlehdet.

Salad Nicoise
ruukkusalaatti
200 g keitettyjä uusia perunoita
200 g keitettyjä papuja
100 g kapriksia purkissa
3 keitettyä munaa
150 g auringon pusuttelemia tomaatteja
18 vihreää oliivia
suolaa ja pippuria

Perunat, kaprikset ja pavut sekoitetaan astiassa. Lautaselle asetellaan salaatti, päälle sekoitusta astiasta. Päälle salaattikastiketta, jonka päälle kananmuna, oliivit ja tomaatit kauniisti aseteltuna.

Lähde: Accidental Vegetarian

Filonyytit portviinikastikkeella

Tutustuin filoon talvella. Siitä tehty mantelikäärme oli eräiden juhlien kohokohta. Ehkä sekin tulee tänne joskus. Tätä reseptiä kehuttiin Accidental Vegetarian -keittokirjan parhaaksi. Hyvää oli. Aikamoista näpräämistä tämä kyllä oli eikä täytekään ole maailman nopein valmistaa.

Täyte filonyyteille
200 g herkkusieniä (tavalliset puolikkaina, jättiläiset pienemmiksi pilkottuina)
1 kynsi valkosipulia
200 g purjosipulia huolellisesti pestynä ja suupaloiksi pilkottuna
250 g ricottaa
250 g täyskermaista juustoa
3 tomaattia pilkottuna ilman siemeniä ja kuorta
18 palaa valmista filotaikinaa
voisulaa
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
vehnäjauhoja

Herkkusienet paistetaan valkopipulissa ja öljyssä mausteiden kera muutama minuutti ja sen jälkeen kuivataan.

Myös purjosipulin palat paistetaan.

Juustot sotketaan isossa kulhossa hyvin keskenään tasaiseksi puuroksi. Ohjeen mukaan sekoittamista helpottaa, jos kermajuustoa on lämmittänyt mikrossa. Itse puristelin kermajuuston paakut käsin.

Sienet ja purjosipuli sekoitetaan juuston sekaan. Täyte jääkaappiin jäähtymään ainakin pariksi tunniksi.

Uuni lämmitetään 200 asteeseen.

Nyytit tehdään yksi kerrallaan jauhotetulla pöydällä. Nyytteihin tulee pohjalle kolme kerrosta filo-levyistä. Jokaisen kerroksen väliin tulee voisulaa. Samoin kuin päällimmäisen levyn reunoille. Keskelle tulee täytettä, jonka jälkeen taikinan laidat kääritään kauniiksi nyytiksi. Nyytti nostetaan pellille ja voidellaan päältä.

Filo-taikina tuntuu palavan helposti, joten nyyttien kanssa saa olla todella varovainen. Ohjeellinen paistoaika on 25 minuuttia. Nyytin pitäisi muuttua kauniin kullanruskeaksi.

Portviinikastike
pullo vahvaa ja hyvää punaviiniä
sipuli viipaloituna
laakerinlehti
2 rkl oliiviöljyä
75 g herkkusieniä viipaloituna
2 kynttä valkosipulia
iso loraus portviiniä
2 dl kasvislientä
(25 g voita)


Pannuun viini ja laakerinlehti. Keittele viinistä reilu puolet pois. Siirrä viini syrjään. Paista valkosipuli, herkkusienet ja sipuli pannulla pehmeäksi. Kaada joukkoon iso loraus portviiniä ja keitä siitä puolet pois.

Kaada joukkoon punaviini ja kiehauta. Kaada joukkoon kasvisliemi ja kiehauta. Alkuperäisessä reseptissä kasvislientä oli vain puolet. Omaan makuuni siitä tuli liian makeaa. Hauduttele nestettä pois vartin verran. Itse tarjoilin kastikkeen kiinteässä muodossa. Jos haluaa pitää kastikkeen kosteampana, värin voi kirkastaa voilla.





Lähde: Accidental Vegetarian

Voimakas tomaattikastike

Voimakas tomaattikastike
1 dl oliiviöljyä
1 sipuli
1 varsiselleri
3 porkkanaa
2 kynttä valkosipulia
2 rkl tomaattipyreetä
2 prk tomaattimurskaa
1 dl kasvislientä
1 dl punaviiniä
suolaa
pippuria


Pehmennä sipuli, selleri, porkkana ja valkosipuli öljyssä. Lisää tomaattipyre ja keitä pari minuuttia, sen jälkeen tomaattimurska, liemi, viini ja mausteet. Kiehauta.

Hauduttele kastiketta tunti pari kannen alla miedolla lämmöllä.

Pavut tomaattikastikkeessa

Pavut tomaattikastikkeessa
2,5 dl tomaattikastiketta
450 g papuja
iso loraus oliiviöljyä
4 kynttä valkosipulia
reilusti timjamia
reilusti suolaa
reilusti pippuria

Kuumenna uuni 170 asteeseen ja kuumenna siellä öljy.

Keitä papuja runsassuolaisessa vedessä neljä minuuttia.

Tiputa valkosipuli kuumaan öljyyn ja heti perään tomaattikastike ja pavut. Tähän tarvitaan tavallista voimakkaamman makuista tomaattikastiketta ja todella runsaasti mausteita. Alkuperäisessä ohjeessa ei ole timjamia ja siitä jäi puuttumaan jotain. Ensi kerralla taidan kokeilla sen tilalla chiliä. En olisi uskonut, kuinka paljon suolaa ja pippuria tähän on pakko laittaa ettei maistu aivan mauttomalta.

Lähde: Accidental Vegetarian

Paistettu muna espanjalaisittain

Paistettu muna espanjalaisittain
3 kananmunaa
paistettua perunaa
kevätsipulia
valkosipulia
suolaa
pippuria

Hyvä ruokakuva

Ostin tammikuussa käytetyn digijärkkärin. Olen siitä saakka harjoitellut valokuvausta. Ruokaa on kiva kuvata. Se ei juokse karkuun. Sitä voi asetella ja koristella haluamallaan tavalla. Amatöörikuvaajaa tietysti rajoittaa aika. Nälkäisenä ei ole hauskaa kun ruoka tuoksuu hyvältä nenän edessä. Ja tietysti samalla jäähtyy.

Toisaalta ruokakuvausta ei ilmeisesti pidetä kovin helppona. Ruokakuvaajat ovat oma ammattikuntansa. Ruokaan suihkutetaan esimerkiksi vettä koristeeksi, eikä ruoka ole muutenkaan syömäkelpoista vaan päälle on ruiskutettu kiinnikkeitä. Kuvat otetaan isoissa kuvausstudioissa keinovaloilla. Ruokakuvaajat eivät tee itse ruokaa.

Ruokaharrastajilla vaikuttaisi makuaisti olevan vahva. Makuaisti taas puolestaan tuntuisi olevan lähempänä auditiivistä kuin visuaalisesta suuntautumista. Sen huomaa esimerkiksi monien ruokablogien kommenteista, reseptin todetaan useimmiten kuulostavan hyvältä.

En ole todellakaan ruokakuvauksen ammattilainen. Olen kuitenkin käynyt läpi jonkin verran lähteitä ruokakuvauksesta. Tässä keskeiset asiat jota olen oppinut tähän mennessä. Kuulisin mielelläni lisää lukijoiden vinkkejä ruokakuvauksesta.

• Hyvä kamera ja erityisesti hyvä makrolinssi antavat paljon anteeksi.
  
  
• Syvyysterävyys (engl. depth of field, DOF) vaikuttaa paljon ruokakuviin. Syvyysterävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka suuret syvyyserot näkyvät kuvassa terävänä. Ruokakuvissa tuntuu olevan muodissa alhainen syvyysterävyys. Se fokusoi katseen yksityiskohtiin. Ruokakuvassa etuna on myös se, etteivät taustalla olevat asiat häiritse.
  
  Syvyysterävyyttä säädellään muuttamalla aukkoa (engl. aperture) määrittävää f-lukua (engl. f-stop). Digipokkareissakin on usein aukko-automatiikka (engl. aperture priority) eli tila jossa aukko pysyy kiinteänä ja kamera tekee automaattisesti loput. Usein tätä tilaa merkitään kirjaimella A.
  
  
• Ei sitä turhaan kutsuta valokuvaukseksi. Pimeässä kuvaus ei onnistu ollenkaan niin helposti. Amatöörille helpoin on päivänvalo.
  
  
• Suorassa kirkkaassa auringonvalossa kuva helposti palaa eli ylivalottuu. Ikkuna suodattaa valoa jonkun verran. Riisipaperista, maalarinteipistä ja pahvilaatikosta voi myös rakentaa makrostudio , joka maksaa muutaman euron.
  
  
• Kuva on pilalla jos kamera tärähtää. Käytä jalustaa. Vähintäänkin tue kamera tai edes käsi. Kun painat laukaisimesta, paina samaan aikaan samalla voimakuudella peukalolla kameran alapuolelta.
  
  
• Ruoka näyttää kaksi kertaa paremmalta tummalla kuin valkoisella lautasella.
  
  
• Kuten kasvoportreteissa, pitää uskaltaa mennä tarpeeksi lähelle ruokaa. Putki voi olla melkein ruuassa kiinni.
  
  
• Siivoa kuvasta pois kaikki ylimääräinen. Taustalla ei saa näkyä mitään. Lusikka, ruokailuvälineet, räikeät pöytäliinan kuviot, lasit, muut ruokalajit jne. vievät huomiota pois ruuasta ja pilaavat sen helposti. Pidä huoli siitä, että pöytäliina näkyy joko koko kuvassa tai ei ollenkaan. Makrolla kuvatessa tätä ongelmaa ei usein ole.
  
  
• Yksi koriste (yrtti, kuvio kastikkeesta) usein riittää.
  
  
• Digikameralla kuvat eivät maksa mitään. Ota kuvia kolmesta suunnasta, ainakin 10 kuvaa per suunta.
  
  
• Photoshopilla voi pelastaa monta kuvaa.
  
  
• Ihmisen silmät ovat sielun peili. Ihmisportreteissa tarkennetaan silmiin. Mikä on ruokalajin sielun peili? Tuo se esille ja tarkenna siihen. Aina tärkein ainesosa ei kuitenkaan ole kovin kaunis kaunein. Esimerkiksi valmistettu liha on usein aika rumaa.
  
  
• Järkkärin ja joidenkin pokkareidenkin tarkennuksen voi lukita. Usein se toimii siten, että kun liipasin painetaan puoliksi pohjaan tarkennetaan tarkennuspisteeseen, esimerkiksi keskelle. Kuvauskohteen ei ole pakko olla kuvassa keskellä.
  

Pikseli-lehden Digikuvaus FAQ

Marinoitua puna-ahventa ja oliivipestoa rucola-pedillä

Kalaa Jamien tapaan jatkuu. Tällä kertaa reseptiä on tuunattu puuttuvien ainesosien vuoksi enemmän. Alkuperäinen kala on x, mutta korvasin sen punasimpulla eli jonka kauppanimi on puna-ahven (engl. rose fish). Tiesittekö, että puna-ahven ei ole sukua ahvenelle? Googlesta tuntuu löytyvän puna-ahvenelle lähinnä EU:n varoituksia, reseptejä ei juurikaan.

Marinadi
tuoretta korianteria (alkuperäisessä reseptissä oreganoa)
1/2 sitruunan mehu
1/2 kynsi valkosipulia
2 rkl oliiviöljyä

Jauhetaan valkosipuli ja korianteri morttelissa mössöksi. Lisätään oliiviöljy ja sitruunamehu. Levitetään kalan päälle ja annetaan seisoa hetki. Tarjoillaan rucola-pedin päällä oliivipeston kanssa. En oikein pidä mustista oliiveista, joten korvasin ne vihreillä. Tästä tuli yllättävän hyvää mutta kuten kuvasta näkyy, vähän pliisun väristä.

Oliivipesto
kourallinen hyviä vihreitä oliiveja (alkuperäisessä reseptissä mustia)
peruna
juuri jauhettua mustapippuria
2 rkl oliiviöljyä

Muussataan peruna haarukalla. Peruna ja puolet oliiveista sekoitetaan mössöksi sauvasekoittimella. Toinen puoli oliiveistä pilkotaan pieneksi veitsellä ettei pesto näytä vauvanruualta. Joukkoon oliiviöljyä ja mustapippuria.

Lähde: Jamie Oliver: Naked Chef

Turskaa ruskistetussa voissa kera kapriksen ja persiljan

Ruoka ei ollut poikkeuksellisen hyvää ja nopealla otoksella en saanut turskasta edes kovin kauniin näköistä. Tämä olkoon siis varoitus. Onko kukaan onnistunut tekemään turskasta hyvää?

Turskaa ruskistetussa voissa kera kapriksen ja persiljan
turskafileitä
vehnäjauhoja
reilusti kaprista
persiljaa
sitruunan mehu
70 g voita
suolaa
pippuria


Turska maustetaan suolalla ja pippurilla ja leivitetään kevyesti. Paistetaan nopeasti kuumalla pannulla rasvassa. Kun kalalla on kauniinruskea kuori, siirretään fileet pois pannulta ja madalletaan lämpöä.

Voi heitetään pannulle, annetaan vähän värjääntyä. Sekaan kapris ja persilja, annetaan voin ruskistua. Pannu pois liedeltä ja päälle sitruunamehu. Kaadetaan kastike turskafileiden päälle.

Lähde: Jamie Oliver: Naked Chef

Ahvenfileet

Kastike ahvenfileille
3 rkl creme fraichea
kevätsipulin vartta silputtuna
liraus limen mehua
suolaa
pippuria

Suolaa ja pippuroi ahvenet. Paista nopeasti pannulla. Tarjoile kastikkeen ja limeviipaleen kanssa.

Makea pähkinäwok

Tämä resepti syntyi joskus sattumalta kaapissa olleista aineksista.

Makea pähkinäwok
vihanneksia, esim. paprikaa, sipulia, porkkanaa, sokeriherneitä, papuja, mung-pavun ituja tai kesäkurpitsaa
valkosipulia
kuivattua chiliä
pippuria
tuoretta inkivääriä
cashew-pähkinöitä
seesaminsiemenöljyä
soijaöljyä
purkki ananasrenkaita tai paloja
nuudeleita (tässä riisinuudeleita)
loraus thai sweet chili -kastiketta

Paahdetaan cashew-pähkinät pannulla ilman öljyä. Wokataan vihanneksia ja mausteita seesaminsiemenöljyssä. Kun vihannekset ovat kypsiä, sekaan nuudelit ja sekoitetaan. Lisätään ananaspalat, pieni liraus ananasmehua ja thai sweet chili -kastiketta. Annetaan kiehua. Suolataan soijaöljyllä. Cashew-pähkinät heitetään sekaan ennen tarjoilua.

Yrttitonnikala

Muuallakin on keitetty Jamien ohjeiden mukaan, joten tässä tulee oma lempireseptini Jamielta.

Yrttitonnikala
1 kuivattu chili
1 rkl koriateria
1/2 kynsi valkosipulia
tuoretta basilikaa silputtuna
tuoretta korianteria silputtuna
suolaa ja pippuria
1 sitruunan mehu
1-4 pihviä tonnikalaa

Todella nopea ja herkullinen resepti tonnikalalle. Tonnikalan paistamisessa avain on jättää se sisältä kunnolla punaiseksi. Muuten se maistuu purkkitonnikalalle.

Korianteri ja chili jauhetaan morttelissa. Siirretään jauho astiaan. Perään valkosipuli, basilika, korianteri, sitruunanmehu. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Tonnikalapihvit maustetaan suolalla ja pippurilla, valellaan yrttiseoksella ja paistetaan.

Jamie kehottaa tarjoilemaan salaatin tai keitettyjen perunoiden kanssa. Tässä kesäkurpitsaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja.

Lähde: Jamie Oliver: The Naked Chef

Syyskuun ruokahaaste

Elokuussa valmistettiin kalaa, kesällä grillattiin ja toukokuussa ruokaan piti käyttää Reilun kaupan raaka-ainetta. Huhtikuussa pakollinen ainesosa oli vuohenjuusto ja maaliskuussa porkkana. Tiettävästi ensimmäisen ruokahaasteen ainesosa oli punasipuli. Mikä sopisi tämän haastelistan jatkoksi?

Päätin nyt vähän irroitella. Valitsin syyskuun ruokahaasteeksi teeman, joka sopii alkusyksyn kylmeneviin iltoihin. Tien miehen sydämeen sanotaan vievän vatsan kautta. Taitaa päteä myös naisiin. Syyskuun ruokahaasteena onkin rakkausruoka. Vertailun helpottamiseksi kilpailu on rajoitettu pääruokiin. Muuten aiheen tulkinta ja käsittely on vapaa.

Rakkausruoka ei ole pelkkää shamppanjaa ja mansikoita. Rakkausruoka kutkuttaa aisteja, muttei pursua yli. Millä aikoinaan hurmasit nykyisen puolisosi? Millä olet itse tullut hurmatuksi? Mikä saa nykyään jalat alta?

Halutessaan vauhtia voi myös hakea raaka-aineista, joihin liitetään lempeä nostattavia vaikutuksia. Esimerkiksi avokadoa, parsaa, banaania, suklaata, viikunaa, retiisiä ja vaniljan sekä mantelin aromeita on kuulemma käytetty tähän tarkoitukseen.

Osallistuminen

Haasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt. Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi. Jos haasteruoan resepti ei ole postaajan oma viritelmä, on postauksessa kohteliasta ilmoittaa ohjeen alkuperä.

Haasteruoka tulee postata 1.-22.9.2007 välisenä aikana. Ruoan valmistukseen käytettyä aikaa on siis hieman lyhennetty ja vastaavasti äänestysaikaa pidennetty.

Haasteeseen osallistutaan ilmoittamalla haastepostauksen URL joko tämän postauksen kommenttiosioon tai sähköpostitse osoitteeseen suuauki [at] gmail.com. Ilmoittautuminen päättyy lauantaina 22.9.2007 puoliltaöin, jolloin haastepostausten osoitteiden on oltava tiedossani.

Äänestys

Haasteeseen määräaikaan mennessä ilmoitetut postaukset julkistetaan sunnuntaina 23.9.2007, jolloin alkaa myös äänestys. Äänestystapa ilmoitetaan haastepostausten julkistamisen yhteydessä.

Äänestysaika päättyy lauantaina 29.9.2007 puoliltaöin. Syyskuun ruokahaasteen järjestäjänä jäävään itseni ulos sekä kilpailusta että varsinaisesta äänestyksestä. Jos äänestysajan päättyessä useammalla postauksella on yhtä korkea äänimäärä, valitsen minä voittajan näiden postausten joukosta.

Voittaja julkistetaan sunnuntaina 30.9.2007.

Lokakuun ruokahaaste

Syyskuun 2007 ruokahaasteen voittaja järjestää lokakuun 2007 ruokahaasteen. Aiheen valinta, aikataulu, äänestystapa ja säännöt ovat hänen päätettävissään.

Voitosta hämmentyneenä

Äärimmäisen tiukan kilpailun päätteeksi jopa arpaonni suosi! Voitto vähän hämmensi, muutkin reseptit olivat niin loistavia.

Kiitokset haasteen järjestäjälle, kaikille äänestäneille ja muille osallistujille!

Syyskuun ruokahaasteen suunnittelu on jo lähtenyt käyntiin täyttä häkää... stay tuned!

Paistettu muna, aurinkokuivattu tomaatti ja punapesto

Punainen pesto säilyy kaapissa vain pari päivää. Lohesta jäi yli puoli purkkia, joka lorahti paistettun munan sekaan. Punapesto tuntui kärähtävän helposti.

Paistettu muna, aurinkokuivattu tomaatti ja punapesto
3 kananmunaa
pari kynttä valkosipulia
kesäkurpitsaa pienehköinä palasina
punasipulin suikaleita
vajaa puoli purkkia punaista pestoa
punaista chiliä
muutama kokonainen aurinkokuivattu tomaatti
tuoretta korianteria





Muistakaahan, että tänään on vika päivä äänestää!

Rigatoni positano vegetariana

Tämä pasta on peräisin Buca Di Bepposta, joka on yksi Piilaakson mukavimmista ravintoloista. Vaikka Buca onkin italialaisravintoloiden ketju, tunnelma on rennonletkeä ja tarjoilijat mukavia. Tänne mennään tietysti isolla seurueella, jaetaan annokset valtavista kulhoista, ruokajuomana isoja kannuja chiantia.

Alkuperäisessä reseptissä on kanan rintafilettä. Tässä kasvisversiossa se on jätetty pois. Reseptiä on muutenkin vähän tuunattu vuosien varrella.

Rigatoni positano vegetariana
yksi isohko itketetty munakoiso
penne-pastaa (kuvassa kuitupitoista)
paketti mozzarellaa siivuina
4 kynttä valkosipulia
loraus punaviiniä
kaksi tölkkiä tomaattimurskaa
tuoretta jauhettua pippuria
tuoretta jauhettua merisuolaa
reilusti tuoretta basilikaa
chilirouhetta

Keitetään pasta ohjeiden mukaan. Munakoiso pilkotaan suupalan kokoisiksi suikaleiksi ja paistetaan pannulla lähes pehmeäksi. Loppuvaiheessa lisätään joukkoon ohueksi suikaloitu valkosipuli ja muut mausteet.

Jätä osa basilikasta loppusilaukseen. Tässä vaiheessa pitää olla tarkkana, ettei valkosipuli pääse käryämään. Suolan kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos sitä on pastan keitinvedessä riittävästi ja munakoisot on itketetty oikein kunnolla, ei suolaa ehkä tarvita lainkaan.

Kun valkosipuli on vähän pehmennyt, lisätään päälle tomaattimurska ja punaviini ja kiehautetaan kastike. Pasta heitetään kastikkeen sekaan. Juuri ennen tarjoilua lisätään ympäri kastiketta tasaisesti mozzarellaviipaleita ja basilikaa ja sekoitetaan kevyesti. Annosta voi koristella basilikalla.

(Lähde: Buca Di Beppo)

Munakoison itkettäminen

Yleensä en jaksa itkettää munakoisoja eli houkutella niiden kitkerää nestettä pois suolalla. Joidenkin lähteiden nykyään myynnissä olevista munakoisoista onkin jalostettu kitkeryys pois.

Olen kuitenkin ollut huomaavinani, että munakoisoista tulee paistaessa pehmeämpiä jos ne on ensin itketetty. Joihinkin resepteihin nihkeä suutuntuma ei vaan sovi.

Porkkana-kesäkurpitsa-pasta

Tässä uusi nopea ja maukas pasta. Ystäväni Dado väitti joskus ettei muista koko reseptiä. Itse uskon vakaasti sen olevan peräisin häneltä. Näin se muisti toimii omituisesti.

Porkkana-kesäkurpitsa-pasta
öljyä paistamiseen
5 porkkanaa
1 kesäkurpitsa
1 GoGreen Ruokaa tai kermaa
2 kynttä valkosipulia
chilirouhetta
suolaa
pippuria
tagliatellea

Suikaloidaan porkkanat ja kesäkurpitsa. Kuullotetaan porkkanoita liedellä. Kun porkkanat ovat jo vähän pehmenneet, lisätään kesäkurpitsa ja valkosipuli. Perään mausteet ja soijakerma (tai kerma) ja annetaan vetäytyä hetki. Lopuksi lisätään sekaan tagliatellet ja sekoitetaan. Tässä reseptissä niksi on ajoittaa porkkanat pehmeiksi mutta hieman rapeiksi silti tekemättä kesäkurpitsasta löllöä. Suolaa tulee myös melkein väkisin laitettua liian vähän.