tiistai 13. marraskuuta 2007

Purjokääryleet



Filolla saa aikaiseksi todella maistuvia kääryleitä. Tämä kastikkeen ja purjokääryleen yhdistelmä oli täydellinen. Kokeilin kastiketta muidenkin kääryleiden kanssa, mutta maku ei ollut ollenkaan yhtä hyvä.

Purjokääryleet (kahdelle)
2 purjosipulia hyvin pestynä
1 kynsi valkosipulia viipaloituna
2 levyä filo-taikinaa
75 g voisulaa
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
vesikrassia tarjoiluun


Lämmitä uuni 220-asteiseksi ja tyrkkää uuniin reilusti öljyä astiassa. Leikkaa purjon paksu osa kahdeksi pätkäksi noin 10 cm.

Ohjeessa käsketään heittämään purjot astiaan, maustamaan ja sen jälkeen lisäämään valkosipuli. Öljy on kuitenkin niin kuumaa, että valkosipuli paistui heti poroksi. Jättäisin valkosipulit ehkä jopa kokonaan pois. Astia takaisin uuniin kunnes purjot ovat pehmeitä, noin 5 minuuttia.

Anna purjojen jäähtyä. Itse käytin jääkaappia. Kuori purjosta uloin kerros. Yleensä uloimman kuoren alta saattaa löytyä likaa, joten sitä voi joutua vähän huuhtomaan. Mutta varovaisesti, ettei maku katoa.

Kieritä purjot filo-taikinan sisään. Purjot ovat sen verran pieniä, että puolikas arkki filoa riittää mainiosti yhdelle purjolle. Filo-taikinaa tulee helposti useampi arkki kerrallaan ja ainakin minulle tuli houkutus pistää samalla pari arkkia päällekäin. Jos arkkeja on useampia, sisin saattaa jäädä vähän raa'aksi. Kääryleet tungetaan uuniin kunnes ne ovat kauniin ruskeita, noin 8-10 minuuttia.

Tarjoillaan asettamalla lautaselle vesikrassia, kaksi purjokäärylettä ja päälle dijon-tomaatti -kastiketta.

Dijon-tomaatti -kastike
1 sitruunan mehu
40 g dijon-sinappia
1 kynsi valkosipulia hienonnettuna
75 ml extra virgin oliiviöljyä
tuoretta ruohosipulia pilkottuna
25 g auringon pusuttelemia tomaatteja pilkottuna (sun-blessed, semi-sun-dried, sun-kissed tomatoes)


Sekoitetaan sitruunamehu ja dijon keskenään. Lisätään valkosipuli ja sotketaan joukkoon öljy. Lisätään myös ruohosipuli ja tomaatti, jonka jälkeen maustetaan sopivasti.

(Lähde: Accidental Vegetarian)

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ah, kaikki taikinajutut on herkkua! Itse käärin juuri viikonloppuna yufka-taikinaan pinaattia, sipulia, auringonkukansiemeniä ja fetaa.
Purjoa pitääkin kokeilla joskus. (Ja taas yksi resepti tuosta kirjasta, hih hii! Kohta mulla on ne kaikki.)

Meri, Helsinki kirjoitti...

Mitä on yufka-taikina? Kääryleet näyttävät herkuilta, noin en olekaan itse filoa sovellellut. Mutta jos olet käyttänyt tähän vain kaksi arkkia filoa, tiedossa lienee siis lisää filoruokaa, se taikina kun muistaakseni säilyy vain viikon avaamisen jälkeen jääkaapissa? :-P Blogaat ne sitte kanssa!

Anonyymi kirjoitti...

Yufka on turkkilaista, filon tyyppistä ohutta taikinaa, jota saa sieltä Araratista *vink vink*. Sitä saa suorakaiteen- ja kolmionmuotoisina arkkeina. Kokeilin sitä nyt ekan kerran, ja kokeilen kyllä toistekin.

Anonyymi kirjoitti...

Siis vielä tarkennus: en tiedä, onko sen taikinan nimi varsinaisesti "yufka", vai onko se joku tuotemerkki tms. En tuota turkin kieltä niin täydellisesti hallitse. Mutta pakkauksessa lukee joka tapauksessa isohkolla "yufka".

Mikko kirjoitti...

Mikäs on Ararat? Ja mitähän eroa tuolla yufkalla ja filolla on? Filoa kun löytyy ihan tuosta S-marketistakin.

Sori ylimuuli, tämä kuva oli valitettavasti siitä vikasta satsista. Ekan satsin kanssa oli kiire ja ruokavieraita joten kuvaaminen jäi.

Vikassa satsissa kokeilin kaikenlaista muutakin, mutta en mitään blogaamisen arvoista. Feta-kesäkurpitsanyytit oli kyllä ihan ok. Aurinkokuivattu tomaatti, mozzarella ja pinjansiemenet taas vähän plääh. Ja aikamoinen rasvapommi. Eikä mulla ole kyllä kuviakaan kun tuli silloinkin vähän kiire.

Anonyymi kirjoitti...

Ararat on etnokauppa, jossa myydään mm. turkkilaisia ja arabialaisia tuotteita. Osoite on Vanha Talvitie 13-15, Sompasaaressa.
Mun mielestä filo on ohuempaa ja repeilevämpää kuin tuo yufka. Tosin siitä on jo jokunen tovi, kun filoa viimeksi käsittelin, joten saattaapi olla, ettei noilla kauheasti eroa ole. Mun mielestä toi yufka tuntui mukavan napakalta.
Mitä muuten filo maksaa S-marketissa?

Meri, Helsinki kirjoitti...

Siis sitä suuremmalla syyllä pian Araratiin! Lieneeköhän vehnätaikina? Smarketin filohintaa en ainakaan minä tiedä, täytyy tarkastaa. Ja tuli juuri mieleeni guuglettaa myös Ararat.

Ja Mikko, saat anteeks, filo on vaan mun mielestä niin mielenkiintoinen, siksi urkin :-) Yksi parhaita herkkupuolelta on ollut filobanaani, ihana vastine kiinalaisten ravintoloiden friteeratuille banaaneille. Suolaisista ei vielä ole mitään ihan huippua, mutta luotan sen löytyvän.

Meri, Helsinki kirjoitti...

Sää oot avannut taas ovet! Mielettömän mukavaa, että ohjeet on saatavilla. Aiotko jatkaa blogikokkausta? :-)

Mikko kirjoitti...

Alkoi kyllästyttää syöttää omien sivujen salasanoja kännykän selaimeen :).

Muutamia uusia reseptejä on tullut kerättyä ja kuvattua, katsotaan jos innostuisi laittamaan ne vielä tänne.

Meri, Helsinki kirjoitti...

Tulin kannustamaan vielä uudestaan, kun niin oottelen sun aktivoitumista. Olis hyvä haastekin meneillään, johon sulla olis varmaan joku killeri-idea... Tartu syöttiin! :-D